lauantai 21. elokuuta 2010

La Boca

Hei Suomi! Nyt alkaa elämä pikkuhiljaa vakiintua ja on jo paljon rennompi elää vilkkaassa ympäristössä. Oon oppinut paljon uusia asioita vaihtarikavereista, paljon riittää juttua mm. kielten eroista, kulttuurieroista, musiikista, armeijasta ja usein vertaillaan, kuinka asiat toimivat paremmin Euroopassa kuin Argentiinassa. Ydinryhmä ulkkaripoppoosta koostuu ~20 henkilöstä, melko moni heistä on Ruotsista tai Saksasta, lisäksi edustettuina ovat Sveitsi, Italia, Ranska, USA, Espanja, Meksiko, Portugali ja Hollanti.

Mikä sitten täällä on erilaista kuin koto-Suomessa? Suurin yksittäinen tekijä, johon ensimmäisenä törmää on raha-asiat. Automaatista saa nostettua vain ja ainoastaan 100 peson (20€) seteleitä, mutta jos niillä yrittää maksaa missä tahansa, niin yleensä se on liian iso raha, eikä myyjillä ole antaa vaihtorahaa. Usein 50 peson setelikin on liikaa. Kaupassa pystyy maksamaan aina isolla rahalla, mutta lähes joka kerta joutuu odottelemaan tiskillä pari minuuttia, että kassakaapista saadaan tarvittava vaihtoraha, koska kassoissa ei pidetä kuin pari lanttia ryöstöjen seurausten minimoimiseksi. Voitte vain kuvitella kauanko kestää jonotella 5m jonoa marketissa. Kauan. Bussilla matkustettaessa lippu maksetaan bussissa olevaan masiinaan, jota varten taas täytyy olla vain ja ainoastaan kolikoita. Jos ei ole, niin ei saa lippua. Kätevää.
Toinen käytännön asia mihin törmää jokapäiväisessä elämässä on se, että asuinrakennuksista ei pääse ulos ilman avainta. Jos on kylässä kaverilla joka asuu ylemmissä kerroksissa, hänen täytyy aina tulla alas avaamaan ulko-ovi, kun haluaa poistua kyläilyreissulta. Turvallisuuteen, tai oikeastaan turvattomuuteen se liittyy, mutta tulipalon sattuessa voi rakennuksesta ulos juokseminen olla hieman hitaanpuoleista.


Kuluneella viikolla pidimme kavereiden kanssa perinteisen asadon, argentiinalaisten termi grillaukselle. Eikä sitä yleensä muuta grillata kuin naudan lihaa. Se on halpaa ja erittäin hyvää, miksi sitä turhaan pitäisi alkaa kasviksilla leikkimään. Eräänä iltana piipahdettiin eräässä yökerhossa reggaeton-partyissä. Hyvin jännää musiikkia. Paikalliset ovat enemmän kuin innoissaan kuunnellessaan kyseisen genren artisteja, mutta meikäläisen korvaan jokainen biisi kuulostaa samalta. Sitten kun sitä kuuntelee muutaman tunnin putkeen klubilla, tulee vielä seuraavana aamunakin reggaeton-rytmejä korvista ulos. Ehkä siihen tottuu ajan saatossa. Löytyy täältä heavy rock-ihmisiäkin. Tänään törmäsin Bocan kaupunginosassa erääseen ravintolan tarjoilijaan, joka fanitti Nightwishiä, Apocalypticaa ja suurimmalle osalle suomalaisista hieman tuntemattomampaa black metal yhtyettä Impaled Nazareneakin!

Bocan reissu oli hurja. Lähdettiin puolen päivän jälkeen sveitsiläisen Brunon kanssa bussilla kohti kyseistä kaupunginosaa määränpäänä Caminito, pieni värikäs kortteli, josta löytyy paljon putiikkeja ja ravintoloita tangoesityksineen. Mentiinkin bussilla hieman liian pitkälle, kun ei oikeen tarkalleen tiedetty missä olimme ja missä piti jäädä pois. Kysyttiin sitten bussikuskilta, että mistä löytyy Caminito. Hän kertoi meille, että "pari korttelia taaksepäin ja vasemmalle, mutta olkaa varuillanne, koska tää seutu on vähän vaarallista, pitäkää huolta itsestänne". No mehän reippaina miehinä lähdettiin käppäilemään ohjeiden mukaan. Heti  parinkymmenen metrin jälkeen tuli eräs rouva huutelemaan meille, että "Menkää pois täältä, äkkiä pois tai teidät tullaan ryöstämään!" Siinä vaiheessa alettiin pistää askelta toisen eteen ja kävely oli melko reipasta Valentin Konosmaiseen tyyliin. Muutama yskittäinen ihminen käppäili vastaan ja yksi 6-henkinen poikaporukkakin, mutta säästyttiin kuitenkin vaikeuksilta ja lopulta näimme vasemmalla ison sillan, jonka vieressä tiesimme kyseisen Caminiton alueen olevan. Vähän siinä meinas alkaa jo jänskäämään. Caminiton alue on vain korttelin kokoinen, ja jos yrittää kävellä pois sieltä viereisiin kortteleihin, niin vastassa on joku paikallisen jengin heebo osoittamassa suunnan, johon Caminito jatkuu, ettei vaan erehdy häiritsemään paikallisen villin lännen elämää! Huomenna täytyy lähteä aikasin aamusta gauchoilemaan erään koulukaverin porukoiden ranchille, buenas noches amigos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti