Back in Bs.As!

Näkymä Saltan vieressä olevalta kukkulalta.

Reissun viimeiset päivät vietin aika pitkälti Saltassa. Saltan ympäristö on erittäin vihreää ja rehevää maastoa, joka vähän yllätti. Olin aina kuvitellut, että Salta on sen verran pohjoisessa, että kuivahkoja kirjavia vuoristoja vielä riittäisi. Hieno paikka se oli kaikesta huolimatta. Kaupungin reunalla on kukkula, jonne pääsee joko kiipeämällä jalan tai telekabiinihissillä. Sieltä on kivat maisemat kaupunkiin. Tuntui siltä, että erilaiset retki- ja luontokuvakiintiöt olivat vihdoin täynnä tältä erää, joten pari päivää vaan rentouduin kaupungissa tankaten reissun aikana hankkimiani proteiinivajeita kuntoon hyviä pihvejä syömällä. Saltasta oli tarkoitus jatkaa vielä Cafayaten kaupunkiin, jossa olisi vielä ollut kaunista luontoa ympärillä, mutta kun pääsin bussiasemalle, kuulin että rankkasateet olivat katkaisseet tien Saltasta sinne. Täytyi keksiä nopeasti toinen ratkaisu. Vilkaisin erään bussiyhtiön reittikarttaa ja silmään osui kaupunki nimeltä Tucumán, lähdin sinne.

Casa del Gobierno, Tucumán.

Tucumán on sympaattisen oloinen kaupunki ja se oli tärkeässä roolissa parisataa vuotta sitten. Siellä julistettiin Argentiinan itsenäisyys vuonna 1816. Nykyäänkin Tucumán on pohjoisen Argentiinan tärkein kaupunki ja Argentiinan viidenneksi suurin kaupunki. Kaupungissa on paljon käsityöputiikkeja, kirkkoja (kaupunki vaikuttaa olevan erittäin katolinen, ristinmerkkejä tekeviä ihmisiä näkyi siellä sun täällä), ravintoloita ja kahviloita. Välillä tunsin olevani kuin Pariisissa. Keskusaukiota ympäröivät upeat vanhat rakennukset, jotka valaistaan pimeän tullen. Tucumánissa oli muuten maailman pisimmät kadun nimet. Aina käytettiin täydellistä nimeä, esim. Ciudad de Buenos Aires, Provincia de Mendoza jne. Tucumánista otinkin sitten jo yöbussin takaisin "kotikaupunkiini" Buenos Airesiin. Matka oli yksi elämäni hirveimmistä, johtuen malariatablettien aiheuttamasta kokovartaloihottumasta. En ehkä nukkunut silmäystäkään koko yönä. En tiennyt ennen, että olen jollekin allerginen, aina sitä oppii! Ei se mitään, pienistä tappioista huolimatta olen taas La Capitalissa! Kämpän haku on jo kovassa vauhdissa ja tänään piipahdin jo koulullakin katselemassa vähän tunnelmaa ja suunnittelemassa kurssivalintojani. Kaikki näyttää olevan lähes entisellään.

Se oli sen pituinen reissu. Toivottavasti nautitte lukea tekstejäni, jotka silloin tällöin tuli aina kirjoitettua hieman kiireellä ja hutaisten. Kiva kirjoitella itsellenikin muistiin, että mitä kaikkea sitä onkaan tullut koettua. Nyt aion pitää hieman taukoa blogin kirjoittelusta ja kirjoitan taas kun jotain merkittävää tapahtuu, seuraavan kuukauden voimme viettää esimerkiksi Pohjois-Afrikan tilannetta seuraten aamulehdestä kahvikupposen ääressä!

Nauttikaahan keväthangista ja lisääntyvästä auringonpaisteesta, minä jatkan kärvistelyä reilun 30 asten helteessä!

Saludos!